Uutiset

Tapani Säilä kertoo pitkäaikaisesta harrastuksestaan

JOUSIAMMUNTA

Olen harrastanut jousiammuntaa vuodesta 1968, siis 45 vuotta enemmän tai vähemmän aktiivisesti. Olen aina ampunut ilman tähtäimiä ja muita apuvälineitä. Aluksi vastakaarijousella ns. vaistoluokassa ja vuodesta 1996 lähtien pitkäjousella. SJAL:n valmentajana toimin 1980 luvulla.

 

Henkilökohtaista menestystäkin on tuona aikana tullut. Suomen mestaruuksia minulla on n.50. Yksi pohjoismainen-ja kaksi euroopanmestaruutta. Paras saavutus MM kisassa on 4. Yksi maailmanennätys on ollut nimissäni 10 vuotta. Saksan Wyhl:issä EM-kisassa vuonna 1996 ammuin sen miesten pitkäjousella eläinkuvakilpailussa. Vuonna 2006 Siuntiossa ammutussa EM-kisassa Wäiski Raiskila pisti pari pistettä paremmaksi.

 

Olen valmentanut kaksi kaveria MM-hopealle. Jarmo Hilli Englannin Kingscleressä vuonna 1982 ja Timo Heikkinen Suomen Hyvinkäällä vuonna 1984.

 

Olen ollut viemässä maastoammuntatietämystä Eestiin ja he arvostavat minua ja tietämystäni suuresti. Pärnussa toimii Falco (katso www.falco.ee) niminen firma, joka valmistaa pitkäjousia ja myy jousitarvikkeita. Toimitusjohtaja on toiminut Suomen hiihtomaajoukkueen mukana kehittämässä suksien valmistusta. Jousen valmistuksessa käytetään samoja komponentteja kuin suksissakin, joten niistä on tullut luonnollinen jatke heidän tuotevalikoimaansa.

 

Harrastukseni jousiammunnan parissa jatkuu niin kauan kun voimia riittää. Vuonna 2013 MM kisat ammutaan Etelä-Afrikassa. Että sinne????

 

Historiaa

Kun maallikolta kysytään jousiammunnaan historiasta, niin yleensä muistuu mieleen Englannin Sherwoodin metsässä terrorisoineesta rosvojoukosta, jonka johtajana toimi Robin Hood. Tarinan mukaan tämä ylivertainen marjakuusesta tehdyn jousen käyttäjä tovereineen ryösti rikkailta ja jakoi saaliinsa köyhille.

 

Kuitenkin ihminen on luolamaalauksista saadun tutkimusten mukaan käyttänyt jousta ja nuolta metsästykseen ja sodan käyntiin jo 50 000 vuotta sitten. Mahdollista on, että jousen keksiminen on peräisin jopa 100 000 vuoden takaa.

 

Itävallan ja Italian väliseltä vuoristorajalta vuonna 1991 löytyi jäätynyt muumioitunut miehen ruumis Ötzi nimeltään. Ruumis on noin 5300 vuotta vanha. Ötzi kuoli vasempaan keuhkoon jousella ammutun nuolen aiheuttamaan komplikaatioon. Siis jo tuolloin jousi oli varsin tehokas ase.  Muuten TV uutisten mukaan Suomessakin saattaa olla hänen jälkeläisiään, mutta tutkimukset ovat vielä kesken.

 

Jouset ja nuolet

Sherwoodin metsän veijareiden ajasta jousen ja nuolten kehitys on ollut valtava. Nykyaikainen taljajousi on ylivertainen tarkkudessaan ja voimassaan. Sen teho perustuu jousen lapojen päissä oleviin epäkeskopyöriin. Näiden ansiosta jousi jännitettynä on kevyt, mutta laukaistessa se antaa nuolelle suuren nopeuden. Sitä pääasiassa käytetäänkin metsästykseen. Paraolympialaisten jousikisassa on tälle jouselle oma luokkansa. Lontoon kisoissa nähtiin kädetön olympiamitalisti. Hän pyörätuolissa istuen tuki jousensa vasempaan jalkaansa ja viritti jousen hampaillaan. Hieno suoritus!

 

 

Anne Lanteen, taljajousi, maailmanmestaruus maastojousiammunnasta v.2010

Keskiaikaiset ns. pitkäjouset oli tehty marjakuusesta. Myöhemmin, kun opittiin käyttämään laminointia, tehtiin jousi kahdesta puusta liimalla ne toisiinsa esim. kalaliimalla. Tehoa saatiin liimaamalla esim. bambusäleitä jousen ulkoreunaan. Englantilaiset olivat taitavia jousen rakentajia ja käyttäjiä. Sotatilanteessa niiden tulinopeus ja tehokkuus oli hyvä. Pitkäjousella kilpaillaan myös maailmanmestaruudesta. Siinä ei saa olla tähtäintä, eikä vetopituuden mittaria. Ainoastaan puunuolet ovat sallittuja ja niissä on oltava luonnonsulat. (yleensä kalkkunasta) Laukaisun on tapahduttava ns. välimeren otteesta tarkoittaen, että nuolen perän tulee olla etu- ja keskisormen välissä.

 

Jarkko Lehtinen, pitkäjousi, maailmanmestari vuosina 2010 ja 2012

Olympiakisoissa saa käyttää vain ns. vastakaarijousta ja sitä kutsutaankin olympiajouseksi. Sen lavat on tehty laminoimalla puu/lasikuitu tai puu/hiilikuitu. Vastakaari nimitys tulee lapojen taivutuksesta eteenpäin. Näin jousen jännitys tuntuu pehmeältä ja laukaistessa se antaa nuolelle nopean lähdön. Olympiakisassa saa käyttää tähtäintä ja ns. klikkeriä, joka on vetopituuden mittari. Lisäksi jousessa saa olla stabilisaattorit, jotka antavat jouselle vakautta tähdätessä ja laukaistessa.

 

Reena Setälä, olympiajousi

Nuolten materiaalina käytetään puuta, lasikuitua, alumiinia ja hiilikuitua. Parhaat kilpailunuolet on tehty alumiiniputkesta jonka päälle on laminoitu hiilikuitua. Lisäksi nuoli on "tynnyrin" muotoinen; keskeltä paksumpi kuin päistään. Näin nuolesta saadaan riittävän jäykkä ja kevyt tehokkaalle jouselle. Kilpailunuolen on oltava kevyt, koska ammutaan pitkiltä etäisyyksiltä. Metsästyksessä käytetään melko raskasta nuolta, koska iskevyyden on oltava hyvä ammuttaessa lyhyeltä etäisyydeltä. Nuolten sulituksena käytetään luonnonsulkaa tai muovia. Sulat liimataan hieman vinoon, joka saa nuolelle vinhan pyörimisnopeuden, jolloin osumatarkkuus paranee. Samasta syystä ruutiaseessa on rihlat.

 

Toiminta

Suomessa toimii viisi lajiliittoa ja niissä jousiammuntaa harrastavia on noin 2000. Tunnetuimmat liitot ovat Suomen jousiampujain liitto ry (SJAL) ja Suomen maastojousiampujain liitto ry (FFAA). SJAL kuuluu kansainväliseen liittoon (FITA) ja FFAA niinikään kansainväliseen liittoon (IFAA). SJAL on perustettu 1947 ja FFAA 1980. Jäsenseuroja SJAL:lla on n.50 ja FFAA:lla n.20. FITA on tunnettu siitä, että sen sääntöjen mukaan ammutaan olympiakisoissa. FFAA keskittyy ainoastaan maastoammuntaan. FITA järjestää myös EM ja MM-kilpailuja, kuten myös IFAA.

 

Kilpailut

Kummallakin järjestöllä on paljon erilaisia kilpailumuotoja. On ulkona tapahtuivia kisoja ja on sisäkisoja. Ulkona voidaan ampua pitkiltä etäisyyksiltä, mutta sisällä yleensä 20 metrin etäisyydeltä. Tämä johtuu ammuntatilojen pienuudesta. Maastoammunta luonnollisesti tapahtuu aina ulkona. Kaikissa lajeissa noteerataan maailman-,euroopan ja suomenennätykset. Ulkona pisin ampumamatka on 90m ja sitä kutsutaan tauluammunnaksi. Olympiakisoissa pisin matka on 70m. Aluksi ammutaan karsintakilpailu jonka 64 parasta pääsee pudotuskilpailuun "mies miestä" vastaan periaatteella. Karsinnan 1. ja 64., 2. ja 63.kisaavat keskenään jne. Hävinnyt putoaa pois ja 32 jatkaa. Lopulta saadaan mitalistit selville.

 

Maastoammunassa on kaksi toisistaan selvästi eroavaa kilpailua. On tauluun ammuntaa ja on ns. 3D ammuntaa. 3D tarkoittaa luonnollisen eläimen näköistä kumimaisesta massasta tehtyä patsasta, jossa on osumavyöhykkeet pistelaskua varten. Sydänosumasta tietenkin saa eniten pisteitä. Yleensä ammutaan vain yksi nuoli maalia kohti. Pisin ammuntaetäisyys on 65 yardia (n.60m) Kilpailu ammutaan  riistapolku periaatteella siten, että merkatulla radalla kuljetaan neljän kilpailijan ryhmissä. Ammuntapaikalla on paalu, jonka takaa ammutaan. Ammuntaetäisyyksiä ei ole annettu.Yksi kierros sisältää 28 maalia. MM- ja EM-kisoissa ammutaan neljä päivää; 28 maalia/päivä.

 

Menestykset

Suomalaisten menestyksistä ehkä kuuluisin ja arvokkain on Tomi Poikolaisen saavuttama voitto Moskovan Olympiakisassa vuonna 1980. Huomionarvoista on myös Kyösti Laasosen pronssimitali Munchenin olympiakisoissa vuonna 1972 ja Päivi Meriluodon pronssi Moskovan kisoissa. Huomiotta ei myöskään voi jättää kotkalaisen Jere Forsbergin tänä vuonna Lontoon paraolympialaisissa saavuttamaa kultamitalia yleisessä taljaluokassa.

 

Maastoammunnassa suomalaisilla on ollut parempi menestys kuin tauluammunnassa. Kuluvana vuonna Jarkko Lehtinen voitti maailmanmestaruuden miesten pitkäjousi luokassa Argentiinan Miramaressa, uusien näin muutama vuosi sitten Saksan Dahnissa saavuttamansa maailmanmestaruuden samassa luokassa.

 

Tapani Säilä

 

 

 

<<Takaisin alkuun

 

Sähköinsinööriliitto ry

Yhteystiedot

Palaute

Viestit