Etusivu

Hallitus

Liittyminen

Säännöt

Nipasmaja

Kuvagalleria

Palaute

Yhteystiedot

Linkit

Sana on vapaa 

Yhdistys 50v 

Oheiset 40 vuotisjuhlaan liittyvät tekstit ja kuvat on julkaistu Sähköteknikko-lehdessä nro 2/1996

Sähköteknikot ry 40 vuotta 31.5.1996

Matti Juhanantti
puheenjohtaja

Juhlapäivää vietettiin Katajanokan Kasinolla päivälleen samana toukokuun päivänä, kun yhdistys perustettiin. Päivä alkoi onnittelujen vastaanotolla. Liiton tervehdyksen toivat puheenjohtaja Reijo Seppänen ja järjestösihteeri Airi Hänninen.

Iltatilaisuuteen saapui 80 iloista juhlijaa. Avauspuheessaan Matti Juhanantti kiitti toiminnassa mukanaolleita jäseniä siitä yhteiskuntaa kehittävästä toiminnasta, jota he sähköteknikkoina ovat tehneet.

Erityiskiitoksen saivat paikalla olleet perustaja jäsenet Heikki Väisänen ja Kalevi Juvonen.

Tervetuliaismaljojen, jotka kohotettiin yhdistykselle, jälkeen nautittiin juhlaillallinen Marja Elon soittaman pianomusiikin soidessa taustalla.

Illan juhlapuheen piti vanha järjestöveteraani Heikki Autero aiheesta "katsaus menneeseen". Vastauspuheena kuultiin liiton puheen-johtaja Reijo Seppäsen "katse tulevaisuuteen", jossa käsiteltiin mm. sähköteknikkokoulutuksen tulevaisuutta. Puheiden jälkeen seurasi nimitystilaisuus missä Heikki Autero ja Olavi Koskinen kutsuttiin yhdistyksen kunniajäseniksi tunnustuksena heidän monivuotisesta toiminnastaan yhdistyksen hyväksi.

Juhlavuoden merkeissä on luovutettu viirit seuraaville yhteistyökumppaneille:

Helsingin Energia, toimitusjohtaja Ilkka Pirvola

Glamox Oy, johtaja Pentti Rautiainen

Sähkökonsultti Oy, toimitusjohtaja Raul Röhr

Sähkösuunnittelutoimisto Forssell Oy, toimitusjohtaja Risto Forssell,

Iltaa jatkettiin sitten tanssiorkesteri Tabakin tahdissa parketilla ja siitä se riemu sitten ratkesi!

Lämminhenkisestä tilaisuudesta osallistujia ja tukijoita kiittäen.

Juhlaamme tukivat seuraavat toiminimet:  

Asea-Skandia Oy, Poulsen Louis Oy, Sähköleo Oy, Fagerhult Oy, Raychem Oy, Sähkösuunnittelu Virtanen JO Ky, Glamox-Marketing Oy, Schneider Electric Oy, Helsingin Energia, Siemens Oy, Sähkösuunnittelutoimisto Forssell Oy, Jakelulaite Oy, SLO Oy, Kübler Suomi Oy, ST-Sähkötekninen Suunnittelu Oy,Teho-Sähkö Helsinki Oy, Nokia Alumiini, Thorn Lighting Oy, Nokia Kaapeli, SSUL ry, Thorsman & Co Oy, Onninen Oy, Sähkö-Jussi Oy, UTU-kojeistot Oy, Osram Oy, Sähkökonsultti Oy, Viikinkikaapeli Oy  

^{Sähköteknikot ry:n40-vuotisjuhlassa sähköteknikko Heikki Autero esitti katsauksen yhdistyksen alkuvuosiin ja nykyiseen toimintaan}

^{Heikki Autero}

^{Arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat.}  

Olemme kokoontuneet juhlimaan yhdistyksemme Sähköteknikot ry:n 40-vuotisjuhlaa. On paikallaan tarkastella toimenpiteitä, jotka johtivat yhdistyksemme perustamiseen sekä menneeseen 40 vuoden aikaan.

Ammattiyhdistysliike alkoi jo viime vuosisadan puolella. Varsinainen kehitys lähti käyntiin, kun Sähkötyöntekijäin liitto perustettiin 13.4.1907 ja vastaavasti Sähkötyönantajain liitto 26.11.1912. Toimihenkilöjärjestöt lähtivät liikkeelle puhtaasti aatteelliselta pohjalta, jotka teollistumisen myötä myöhemmin organisoitiin palvelemaan ammattikunnan etuja. Tavoitteet olivat taloussosiaalisia ja taitekohtana oli toinen maailmansota. Tässä vaiheessa syntyi suuria, joukkovoimaisia liittoja, joissa oli eritasoisia henkilöryhmiä ja ammattikuntia. Sähköteknikot olivat vähemmistönä näissä järjestöissä ja sitä paitsi järjestäytymättömien joukko oli hyvin suuri. Oman ryhmänsä muodostivat valtio ja kunta. Tilanne jatkui tällaisena aina 50-luvulle saakka.

50-luvulla muutamat sähköteknikot, joista mainittakoon Veli Nyqvist, Paul Bergström ja Bruuno Adamsson, keskustelivat oman ammattikunnan järjestäytymisestä. He totesivat, etteivät sähköteknikot tunteneet toisiaan ja asioitten hoito oli hankalaa aikaisemmin mainitsemissani suurissa sekaliitoissa.

Loppujen lopuksi Veli Nyqvist totesi Bruuno Adamssonille, että kirjoita Sinä alustus, niin minä kokoan sähköteknikot ja järjestän kokouksen.

Neuvotteleva kokous järjestettiin 4.4.1956, jossa kokoonkutsujina olivat Veli Nyqvist, Bruuno Adamsson ja Edvard Röhr. Bruuno Adamsson piti alustuksen ja aiheena oli, perustetaanko sähköteknikkojen oma yhdistys vai ei? Alustuksen lopputeemana oli:

–       oma sähköteknikkojen yhdistys

–       sähköteknikon ja yleensä teknikon arvo sille kuuluvaan kunniaan

–       yhdistys, jolla on arvovaltaa

–       yhdistys, jolla on sanavaltaa

–       yhdistys, joka tulevaisuudessa on todella herrasmiesten yhdistys, jossa tuntisimme olevamme omiemme joukossa

Tämä neuvotteleva kokous pidettiin ravintola Vanhassa Robertissa ja läsnä oli 31 sähköteknikkoa.

Tässä kokouksessa perustettiin toimikunta valmistelemaan perustavaa kokousta sekä laatimaan säännöt.

Toimikuntaan valittiin: Eino Vaarre, Eino Klint, T. Sahravuori ja Einar Heikkilä

Kun työ oli saatu valmiiksi, kutsuttiin koolle perustava kokous 31.5.1956 ravintola Vanhaan Robertiin. Läsnä oli 18 sähköteknikkoa, jotka ovat varsinaisia perustajajäseniä. Kokous pidettiin tasan 40 vuotta sitten.

Käydyn keskustelun jälkeen suoritettiin äänestys, koska kokouksen kuluessa esitettiin erilaisia mielipiteitä.

Perustamisen puolesta annettiin 16 ääntä.

Perustamista vastaan annettiin 2 ääntä.

Yhteensä 18 ääntä

Näin sinetöitiin yhdistyksemme perustaminen. Samalla kokous hyväksyi laaditut säännöt ja valitsi ensimmäisen johtokuntansa.

Ensimmäinen johtokunta sai seuraavan kokoonpanon:
Bruuno Adamsson, puheenjohtaja
Veli Nyqvist, varapuheenjohtaja
Einar Heikkilä, sihteeri
Heikki Väisänen, rahastonhoitaja.
Paul Bergström, baarimestari
Kalevi Vane, baarimestari
Eino Klint
Eino Kannosto

^{Johtokunta vasemmalta lukien: Paul Bergström, Eino Klint, Eino Kannosto, Einari Heikkilä, Bruuno Adamsson, Veli Nyqvist, Heikki Väisänen ja Kalevi Vane}

Yhdistyksen jäseniksi hyväksyttiin vain täydellisen teknillisen tai teollisuuskoulun päästötodistuksen omaavat sähköteknikot. Yhdistys rekisteröitiin 27.10.1956 no 70225. Uudella yhdistyksellä oli useita kokouksia syksyn aikana sekä tietysti pikkujoulujuhla. Vielä 8.11.1956 kerhoillassa väitettiin yhdistystä hajoiltavaksi järjestöksi, lähinnä teknisten liiton toimesta, jolloin puheenjohtaja huomautti leikillisesti: meillä on oikeus perustaa millainen yhdistys tahansa vaikka "Luita Brynkan Koiralle ry." Brynkka oli Bruuno Adamssonin lempinimi.

 
Alkuaikojen vakiintuneet toimintamuodot vuosittain olivat:

—  kerhoillat (yleensä kerran kuussa)

—   Excursiot

—   Joulu- ja kevätjuhlat

—   Urheilukilpailuja

Näin edettiin vuoteen 1960, jolloin oli seuraava varsinainen merkkitapahtuma, josta muutama sana.

Sähköteknikkoyhdistykset oli perustettu myös Kemiin ja Kuopioon. Ajatuksena oli perustaa valtakunnallinen sähköteknikkojen liitto. Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry perustettiin 29.10.1960 ja perustajajäseninä olivat Sähköteknikot ry, Helsingin Ympäristön Sähköteknikot ry ja Kemin Sähköteknikot ry. Helsingin Ympäristön Sähköteknikot perustettiin koska Kuopion yhdistys perui osanottonsa. Lain mukaan tarvittiin kolme perustajayhdistystä. Pentti Koistinen, joka oli perustamassa puuttuvaa kolmatta yhdistystä sanoi, että perustetaan liitto vaikka yksin, jos muut eivät tule sitä tekemään.

Suomen Sähkö­teknikkojen liitto ry:n aikaansaaminen on ollut yksi suurista merkkipylväistä sähköteknikkojen historiassa. Samalla pidettiin valtakunnalliset sähköteknilliset luento- ja neuvottelupäivät, josta sittemmin tuli traditio

Liiton toimintaan Sähköteknikot ry luovutti hyvin suuren henkisen panoksen, koska toiminta oli pakostakin Helsinki-keskeistä.

Aluksi tilattiin jäsenistölle Teol­lisuustekniikka lehti, mutta 1964 perustettiin oma Sähköteknikkolehti, joka ilmestyy vielä tänäkin päivänä neljä kertaa vuodessa ja jaetaan kaikille jäsenille.

Siihen aikaan innostus oli niin suuri, että tekniikan vastapainoksi perustettiin yhdistykseemme naisjaosto 1964.

Taiteilija Tapio Vallioja suunnit­teli lipun, viirin ja rintamerkin. Yhdistyksemme naisjaoston liitolle luovuttama lippu vihittiin kansliapäällikkö Jaakko Raholan toimesta vuoden 1965 luento- ja neuvottelupäivien yhteydessä. Tilaisuus oli henkisesti kohottava.

Muutamia sen ajan aktivistien tärkeinä pitämiään ajatuksia:

Veli Nyqvist

—     Yhdistys on täyttänyt paikkansa  
—     Lähestymme toisiamme  
—     Yhteistoiminta on saatu hyvään alkuun

Paul Bergström
—     Naisjaoston perustaminen lähellä sydäntä  
—     Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry:n perustaminen  
—     Saataisiinpa valtakunnallinen teknikkokeskusliitto

Bruuno Adamsson
—     Olen vilpittömästi iloinen valtavasta kehityksestä

Edvard Röhr
—     Toivon, että jatkoa kehitettäisiin yhteisymmärryksessä

Jorma P.K. Nyman
—     Minkään ammattikunnan ei pidä jäädä yksinäiseksi.

Nämä olivat silloisia mielipiteitä.

Siihen aikaan oli edelleen tavoitteena, että kaikki yhteiset asiat voitaisiin hoitaa yhden ja saman järjestön kautta riippumatta millaisessa palvelussuhteessa kukin sähköteknikko oli. Kaikkien piti olla mukana ilman puoluepolitiikkaa.

Tavoitteena oli hoitaa:

—     ammatillisaatteellinen toiminta Tähän kuuluvat mm.

—     koulutus

—     kuukausikokoukset

—     lainsäädäntö- ja asennusoikeudet

—     sähköturvallisuusmääräykset

—     excursiot j.n.e

—     työmarkkina-asiat

—     edunvalvonta työ- ja virkaehtosopimusasioissa

—     muu vapaaehtoinen toiminta

—     urheilu

—     naisjaosto ja muu vapaa-ajan virkistystoiminta.

Ammatillisaatteellinen toiminta lähti käyntiin yhdistyksemme ja Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry:n kautta. Samoin urheilu- ja virkistystoiminta naisjaoston avustamana.

Työmarkkina-asiat eli edunvalvonta oli alkutekijöissään. Kuten aikaisemmin totesin, sähköteknikot olivat monissa eri järjestöissä vähemmistönä ja suuri osa ei ollut järjestäytynyt lainkaan. 60-luvun loppupuolella keskityttiin jäsenhankintaan ja työmarkkina-asioihin.

Asiaa kehitettiin niin, että Suomeen perustettiin 1968 Teknikkojen Keskusliitto ry ja siihenkin Sähköteknikot ry antoi oman aktiivisen panoksensa. Tämä oli yksi tapa yrittää ratkaista työmarkkina-asiat.

Laamanni Justus Ripatti katkaisi mahdollisuudet, kun hän kielsi neuvotellun sopimuksen allekirjoittamisen teollisuuslinjaperiaatteeseen vedoten. Teollisuuslinjaperiaatteesta ei Suomessa luovuttu vaan eduskunta sääti uudet työ- ja virkaehtolait.

Tämä aiheutti sen, että oli pakko eriyttää ammatillisaatteellinen toiminta ja työmarkkinatoiminta toisistaan. Työmarkkinapuolella jouduttiin organisoimaan omat järjestöt. Näin syntyivät Kunnalliset Sähköteknikot ry., Yksityistoimialojen Sähköteknikot ry, Suomen Kuntien Teknikot ry sekä Kuntien Teknillisten Keskusliitto ry. Jälleen kävi niin, että Sähköteknikot ry luovutti aktiivisia voimavaroja tähän toimintaan. Tässä yhteydessä naisjaostokin lakkautettiin.

Kun ammatillisaatteellinen toiminta ja työmarkkinatoiminta eriytyivät, syntyi ns. kaksoisjärjestäytymisongelma, jotta sähköteknikkojen kaikki asiat olisivat tulleet hoidetuiksi.

Pian huomattiin, ettei työmarkkinapolitiikka hoidakaan kaikkia asioita. Oli jouduttu tilanteeseen, jossa Sähköteknikot ry:n ja Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry:n toiminta oli arvioitava uudestaan.

70- ja 80-luvuilla, sähköteknikkojen koulutus, lainsäädäntö ja tekniikan nopea kehittyminen vaativat erityistä aktivoitumista ammatillisaatteellisella puolella.

Tyyppiesimerkki Sähköteknikot ry:n vuotuisesta toiminnasta:

—      Sääntömääräiset viralliset kokoukset, johtokunnan kokoukset, vaalikokous ja tilinpäätöskokous.

—      Kuukausikokoukset yleensä eri firmoihin tai asiantuntijoiden luentoja.

—      Excursiot ulkomaille, joista mainittakoon Norja, Tanska, Berliini, Lontoo, Budapest.

—      Luento- ja neuvottelupäivät noin 5-10 vuoden välein.

—      Sähköteknikkolehden toimittaminen nykyään vuorojärjestelmän mukaan.

—      Osallistuminen Suomen Sähköteknikkojen Liiton toimintaan.

—      Koulutustilaisuuksien järjestäminen tarpeen mukaan (Pen-koulutus, mikroprosessori, ensiapu jne.)

—      Oppilasinformaatio

—      Vapaa-ajan toiminta (erilaisia urheilukilpailuja ja sähkömaja).

Suuren työkentän ovat muodostaneet erilaiset edustukset ja osallistumiset eri järjestöjen toimintaan:

—      Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry:n toimintaan SSTL ry

—      Teknikkojen Keskusliitto ry TKL, josta tosin liitto on jo eronnut

—      SETI Sähkötarkastuslaitos sittemmin Sähkötarkastuskeskus

—      TERAKO-neuvottelukunta (teknikot, rakennusmestarit, konemestarit), joka keskittyy koulutuskysymyksiin

—      SESKO Suomen Sähköteknillinen Standardisoimisyhdistys ry

—      Oman yhdistyksemme Sähkö-laki- ja määräystyöryhmä

—      STTK:n sähköteknillinen valiokunta

—      Teollisuustekniikkalehden toimintaneuvosto, tosin nyt jo sellaisenaan lehti on jo lopetettu

—      Käyttökirjat Oy, ei myöskään toimi tänä päivänä, mutta toiminut aikanaan

—      AEL:n kurssitoimikunnat, ovat tänä päivänä lakkautetut

—      Nipashonka Oy

—      Työmarkkinajärjestöt (KST, SKT, KTK)

—      Sääntötyöryhmät

—      Sähköurakoitsijaliiton sähköinstituutin tutkintolautakunta

—      Työsuojeluhallituksen ja liiton yhdyshenkilö.

Edustustehtävistä osa on kohdistunut juuri Sähköteknikot ry:n jäseniin, koska valtakunnallinen toiminta on pakostakin Helsinki-keskeistä. Olemme saaneet erinomaista palautetta hyvästä yhteistyöstä edustustehtävissä ja asioitten hoitamisessa erityisesti sähkölaki- ja määräystyöryhmän osalta.

Jäsenistö on viimeisen 10 vuoden ajalta vakiintunut ja on ollut noin 320—370 välillä. Kehityksessä on tapahtunut tiettyä ukkoutumista, kun vapaajäseniä on 1 /3 jäsenistöstä. Nuorentumista tarvittaisiin, mutta kaksoisjärjestäytyminen ja pääkaupunkiseudulla virikkeitten suuri tarjonta on melkoinen kilpailutekijä. Täytyy omata ammattiylpeyttä omasta ammatistaan ja kantaa huolta sähköteknikon nimikkeestä.

Jäsenmaksu on aina ollut pieni ja silti talous on ollut vakaa. Tämä on ollut mahdollista seuraavista syistä:

—      On tehty paljon talkootyötä. Johtokunta ei ole saanut tai sano­kaamme ei ole ottanut mitään palkkioita

—      Luento- ja neuvottelupäivät ovat teettäneet paljon työtä mutta tuottaneet peruspääomaa yhdistykselle.

Joskus on tuntunut siltä, että talkootyön osuus on ollut liiankin suuri ja jakaantunut harvoille henkilöille, josta jäsenistö ei aina ole ollut riittävän tietoinen. Voin hyvällä mielellä todeta, että jäsenmaksulle on aina saanut katetta, jos on viitsinyt osallistua edes vähänkin yhdistyksen toimintaan.

Pari asiaa viimeisilta vuosilta on syytä mainita. Taloudellisen vakauden ansiosta yhdistyksemme on hankkinut loma-osakkeen Nilsiän Nipasesta jäsenistön käyttöön. Eli tänä päivänä jäsenistön käytössä liiton Sähkömaja Saariselällä ja Nipasmaja Tahkovuoren tuntumassa. Toinen tärkeä muutos on saatu yhdessä muiden sähköteknikkoyhdistysten kanssa, nimittäin Suomen Sähköteknikkojen Liitto ry:n sääntömuutos ja samalla organisaatiomuutos.

Johtokunta vuodelta 1995. Edessä vasemmalta Heikki Vänskä, Matti Juhanantti, Jouko Silfverberg. Takana vasemmalta Veli Kuutti, Toivo Myyrä, Seppo Tuomela, Jorma Vieruaho, Hannu Teinilä. Kuvasta puuttuu Jorma Kaiponen.

Ennen liitossa oli Hallitus ja Liitto-valtuusto, joka kokoontui 2 kertaa vuodessa sekä Liittokokous joka 3. vuosi. Nyt on hallitus ja liittokokous joka kokoontuu joka vuosi. Organisaatio on yksinkertaisempi ja tehtävät voidaan vaihtaa nopeammin ja useammalle henkilölle.

En ole lähtenyt luettelemaan henkilönimiä, sillä siitä olisi tullut pitkä ja yksitoikkoinen — lukuun ottamatta perustamisen yhteydessä muutamia tärkeitä nimiä.

Esitän todella lämpimät kiitokset kaikille, jotka ovat olleet mukana tavalla tai toisella sekä heidän vaimoilleen ja tyttöystävilleen. Te kaikki, jotka olette täällä ansaitsette erityisen kiitoksen sekä kutsuvieraamme, jotka ovat tulleet tervehtimään yhdistystämme.

Toivottavasti tulevaisuudessa ei sanota, että olemme tulleet metalli-ikään. Tämä tarkoittaa sitä, että useimmilla meistä on kultaa hampaissa, hopeaa hiuksissa ja lyijyä jaloissa.

Olkaamme ylpeitä, kun voimme sanoa olevamme sähköteknikkoja. Tällä hetkellä muutokset ovat suuria. Vastuullinen työkenttä odottaa meitä jatkossakin. Toivotan onnea 40-vuotiaalle Sähköteknikot ry:lle nyt ja tulevaisuudessa.

1                                                                                  2

1. Matti Juhanantti vastaaottaa Liiton onnittelut, jotka toivoat puheenjohtaja Reijo Seppänen ja järjestösihteeri Airi Hänninen.

2. Rakennusmestarien Keskusliiton onnittelut toivat Ari Angervuori ja Arvo Ruotsi.

3                                                                                  4

3. Kutsuvieraspöydässä perustajajäsenet Kalevi Juvonen ja Heikki Väisänen rouvineen.

4. Iloisia ilmeitä Risto Forssell ja Pentti Rautiainen rouvineen sekä Hannu Teinilä.

Palaa alkuun